Suuria elämyksiä

Taas on päivä takana ja minulle on selkeästi kehittymässä tarve raportoida siitä. Onko minusta tulossa blogiaddikti? Ehkä, mutta täällä on kuulkaas niin mielenkiintoista, että tahdon jakaa koko elämyksen teidän kanssanne.

Minun päivääni on kuulunut kolme (3) asiaa:

1) Päivä alkoi Suurella Orientaatiotervehdyksellä joka pidettiin upean näköisessä konserttisalissa. Lyöttäydyin heti aamusta yhteen muiden vaihtarien kanssa ja menimme syömään ilmaista aamupalaa. Sivumennen mainittakoon että ruoka oli ihan normaalia, mutta se olikin continental. Aamupalan jälkeisessä tilaisuudessa seurasi kunnon kulttuurishokki: orientaatiojakson pääorganisaattori huudatti ihmisiä (Bu-ha Bu-ha Bu-ha Bu-ha NaaaaaaNOKS!) ja ihmiset oikeasti tekivät mitä pyydettiin. Hyvä ettei aaltoja sentään. Hengennostatuksen jälkeen yliopiston päällystöön kuuluvat ihmiset pitivät lyhyet puheet, joissa korostettiin tavoitteiden asettamisen tärkeyttä ja sitten sitä, että on oikeasti kannattavaa käydä tunneilla. Tavoitepuhe oli ihan asiallinen. Tavoitteet ovat tärkeitä, samoin kuin se että tietää mitä haluaa. Motivaatio, joka syntyy itsetuntemuksesta, tekee lukemisesta mielekästä.

Esitelmien toinen osa oli ällistyttävä. Sen nimi oli Life Unlimited ja sen piti hyvin treenattu, mukavan ja joviaalin oloinen kaveri, joka aloitti puheensa klassisesti anekdootilla omasta elämästään. Pitkän ja monipolvisen puheen pointti oli lyhyesti ottaen kuitenkin se, että muuttamalla omaa ajattelutapaamme, voimme saada ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa. Voit siis saavuttaa mitä hyvänsä, jos ajattelet oikein ja oikeaan ajatteluun pääsee arvatenkin ostamalla esimerkiksi kirjan Major in Success: Make College Easier, Fire up Your Dreams, and Get a Very Cool Job. Perusteesi meni jokseenkin näin: Koska kognitiot vaikuttavat ruumiiseen, voi ajatuksiaan muuttamalla tulla neroksi, sillä tavalliset ihmiset käyttävät vain 10% ajatuskapasiteetistaan siinä missä Einstein käytti 12% ja positiivinen ajattelu vilkastuttaa impulssien kulkemista neuroneissa, koska ajatukset vaikuttavat ruumiin tilaan. Ajattelu ei siis ole kyllin hyvää sellaisenaan, vaan sitä täytyy kohentaa vaikka resitoimalla mielessään mantraa I'm STRONG, I'm POWERFUL, I'm CONFIDENT.

Esitys oli muutenkin mielenkiintoinen kuin sisällöltään. Puhuja todella käytti koko esiintymislavaa hyväkseen ja höysti esitelmäänsä ihan taitavasti toteutetulla mimiikalla. Esityksen huippukohta tuli, kun hän oli puhunut peloista ja niiden voittamisesta sataprosenttisen sitoutuneisuuden avulla. Hän kysyi yleisöltä, kuka olisi valmis voittamaan pelkonsa ja tulemaan lavalle, jos teon avulla voisi voittaa suuria asioita elämässä. Lähes kaikki viittasivat, mutta hän poimi lavalle Rachel-nimisen tytön, joka vapisi ja nauroi hermostuneesti, mutta meni kuitenkin. Esitelmöitsijä sitten kysyi pelosta kuolemaisillaan olevalta Rachelilta, miksi hän tuli lavalle ja Rachel vastasi: “I guess I needed to”. Yleisöstä kuului itsensä voittanutta Rachelia kannustavia huutoja. Minä puolestani odotin koko esityksen ajan koska e-meter otetaan esille.

2) Toinen suuri elämys tänään oli Fred Meyers -niminen marketti-tyyppinen kauppa, joka on ainoa paikka ostaa ruokaa täällä. Aivan kuten marketit Suomessakin, Fred Meyers on iso ja ruma. Sisällä oli kuitenkin aivan uskomatonta. Sieltä saa aivan kaikkea vaatteista elektroniikkaan ja elektroniikasta pankkipalveluihin ja ruokapuoli käsitti varmaankin hyllykilometreittäin kaikkea mitä erikoisempaa tarviketta. Minä sitten hädissäni palloilin siellä yrittäen etsiä jotain aamupalaksi kelpaavaa kykenemättä aina oikein hahmottamaan, mihin mikäkin tuote oli tarkoitettu. Huomiot ovat seuraavat: sipsihyllyyn törmää joka käänteessä, karkit on laitettu suurta viekkautta osoittaen hammashygieniahyllyä vastapäätä ja juusto on kallista. Tyydyin sitten ostamaan kaalin, hummusta ja näkkileipää. Ehkä sitä ulkomailla yrittää jotenkin takertua siihen, mitä oli kotona. Olen huomannut että aasialaiset täällä syövät aasialaista ruokaa, jenkit meksikolaista ja me eurooppalaiset yritämme pitää kiinni tuoreista hedelmistä, leivistä, juustoista ja jugurtista.

Koulun ruokalan ruoka ei vaikuta erityisen terveelliseltä. Se ui rasvassa ja yleensä siihen sisältyy vielä paljon puhdasta, vaaleaa leipää. Kaikki on makeaa, rasvaista tai keinotekoisille aromeille maistuvaa. Lola Tilly Commonsin sivuilla on osio nimeltä Nutritional Info, mutta ei siellä mitään ravintosisältöjä ole, vaan linkki toiselle sivustolle, josta pitäisi löytyä hyvinvointia koskevaa tietoa, reseptejä ja mahdollisuus esittää kysymyksiä asiantuntijalle. Phew. Hyvä idea, mutta kun linkki on rikki. Ja jos osoitteen kirjoittaa käsin, on selain ikuisesti odottamassa että sivustoon saataisiin yhteys. Ei oikein vakuuta..

3) Minä oikeastaan unohdin sen kolmannen asian, jos sellaista olikaan. Kansansaduissa kaikki tapahtuu aina kolmesti ja minä olen huomannut käyttäväni paljon kolmen asian listoja. Ehkä siis olen päivän kuluessa suunnitellut kirjoittavani kahdesta aiheesta, mutta muistanut niitä olevan kolme. Sillä kolme on kiva, epätasaisen rosoinen numero. Ja minua väsyttää.