Fairbanksin (kuuluisa?) musiikkiskene

Fairbanks Daily News-Minerin mukaan Fairbanks on noin alle 100,000 ihmisen kaupunki, asuttaen karkeastiottaen yhden seitsemäsosan Alaskan koko asukasmäärästä. Näistä noin 11000 on armeijan leivissä. Vähäisen väkimäärän huomioiden on hämmästyttävää, miten rikas musiikkitarjonta Fairbanksissa on. The Good Daze -yhtyeen erään jäsenen mukaan Fairbanksissa on ehkä noin 30 aktiivisesti musiikkia soittavaa bändiä, poislukien eri kirkkokuntien yhtyeet sekä kellaribändit joitten jäsenet eivät vielä ole riittävän vanhoja soittaakseen baareissa.

Skene on siis vilkas ja monissa baareissa on lähes päivittäin livemusiikkia. Viikonloppuisin on tavallista, että bändi X soittaa koko illan, eikä vain tunnin mittaista settiä kuten Suomessa on tapana. Mainittakoon myös, että täällä äänimestarit eivät usko siihen että basson pitää tuntua kehossa, vaan pitävät volyymit kohtuullisella tasolla. Korvatulppia ei siis tosiaankaan tarvitse muistaa ottaa mukaan. (Vinkki vinkki: Se on Oikein Mukavaa.) Open mike -illat ovat myös suosittuja. Niissä ideana on se että kuka tahansa saa esiintyä. Lavalle kapuavat tällöin yleensä ihmiset, jotka soittelevat lähinnä kotosalla eivätkä juuri esiinny. Varsinaisten bändien lisäksi kaappimuusikoitakin siis riittää.

Usein toistettu ajatus Fairbanksissa on, että syynä vilkkaaseen musiikki -ja muuhun kulttuuritarjontaan on pitkässä kaamostalvessa. Kun ulkona on pimeää ja lumista, ja kun vähintään -20C pakkaset kestävät n. 4 kuukautta, ihmisten on mielenterveydellisistä syistä pakko kehittää joitain projekteja. Kun illat pimenevät, ja kun toiminta arktisilla alueilla hiljenee SADin johdosta, on pelkästään järkeenkäypää että ihmiset istuvat illat kynttilän valossa ja soittelevat kitaraa. Kuten Fairbanksin muusikot usein toteavat kun asia tulee esiin, ne jotka eivät selviä talvista, lähtevät jonnekin muualle. Ja niinpä Fairbanksistä löytyy countrya, rockia, bluegrassia, folkkia, rap-vaikutteita, punkkia, psycobillya, reggaeta, sekä ainakin yksi alaikäinen metallibändi joka soittaa jokakesäisillä ilmaisfestareilla.

Toisaalta on myös totta, että piirit ovat pienet. Kuten yksi tuttavani töistä totesi, kymmenen vuoden Fairbanksissa asumisen jälkeen hän ei enää koskaan halua kuulla Gangly Moosen soittavan.

Omat suosikkini joitten keikoilla käyn ehkä seuraavat 10 vuotta:
The Good Daze
Feeding Frenzy
Zingaro Roots
Sweating Honey
Phineas Gauge
Backcountry Brothers
ja Caressa (oikeastaan asuu tällä hetkellä Homerissa)